Valtakunnassa kaikki liian hyvin?

G8 -kokous Saksassa. Puheenjohtajamaa Saksa ja yksi pääpukareista, USA, ovat ympäristöasioissa kauempana toisistaan kuin koskaan. Jos jokaiselle vuosikymmenelle pitää mahduttaa jotakin maailmanpoliittista mullistusta, alkaa tässä aika käydä pikkuhiljaa vähiin. 90-luvulla saatiin kuitenkin yksi kylmä sota loppumaan ja Saksa yhdistymään, tällä vuosikymmenellä ei tunnu päätöstä syntyvän mistään asiasta (ja ei, Suomen EU-puheenjohtajakaudella eteenpäin viemiä mikkihiiriasioita ei lasketa).

EU:n vääntelehtiminen pykälän hieromisiensa kanssa on menneiden vuosikymmenten maailmanpoliittiseen vääntöön verrattuna surkuhupaisaa pelehtimistä. Rötösherra seuraa EU-asioita riittävän läheltä ymmärtääkseen, kuinka merkittävä tai toisaalta merkityksetön työn alla oleva perustuslakisopimus on. Eurokraattien ja poliitikkojen puuhaaminen sopimustekstin ympärillä alkaa saada hupaisia piirteitä ja antaa kiusallisesti kansalaisille kuvan siitä, etteivät nykyjohtajat oikeastaan pysty päättämään enää yhtään mistään, saati kantamaan vastuuta mistään päättämästään.

Kaiken maailman askarteluun löytyy aikaa ja energiaa, mutta yhtään bensatilkkaa ei olla valmiita ympäristön puolesta säästämään ennen kuin maa sulaa alta. Se edellyttäisi päätöstä, joka puolestaan toteutuakseen vaatii selkärangallisen johtajan. 90-luvun lopulla politiikka lakkasi kiinnostamasta eurooppalaisia. Ilmiön syyn sanottiin tuolloin olevan "poor politics". Millähän termillä nykytilaa uskaltaisi kutsua? Viisaita miehiä säilötään Firenzen kokoushuoneissa pohtimassa Euroopan tulevaisuutta, mutta hiljaistapa herrojen tiedotuspolitiikka on ollut, jos siellä jo jotakin suuntaviivaa olisikin piirretty eteenpäin. Toimikuntia perustetaan ja selvityksiä väännetään virkamiestyönä sormet rakoilla, mutta yksikään poliitikko ei vaivaudu astumaan tuleen visioitaan esittämään. Katsellaan taas sitten seuraavissa vaaleissa eli kunnallisvaaleissa tilastokeskuksen käppyröitä tippa linssissä ja ihmetellään kun ei kukaan uurnalle vaivaudu. Ja perustetaan heti askarteluskomissio asiaa (määrättömäksi ajaksi) selvittämään.

P.S. YH-äideistä tehdään tosi-TV:tä. Rötösherra tervehtii hanketta riemulla. Tällaista sosiaalipornoa saa nyt suoraan suomen kielellä TV-lupamaksun hinnalla. Hyvä. Näin kansaa valistetaan. Toivottavasti kaikkien yh-äitien suojelupyhimys Susan Ruusunen-Kuronen osallistuu lukuisine avuineen tähänkin mediaspektaakkeliin.